Touchia Zetaan

Ubuntu Touchista on Desire Z -versio tarjolla, joten lienee aika rootata puhelin ja kokeilla saako uuden järjestelmän asennettua.

Viimeiset hetket ennen roottausta.

Puhelimeni alkaa roottaamattomana Android 2.3.3:n kanssa olla jo jokseenkin iäkäs laite ja sen paikoin myös tuntee. Roottauksen ja uusien järjestelmien asentamisien kanssa on aina pieni brikkauksen riski, mutta koska uuden laitteen hankkiminen ei aivan valtavasti harmittaisi arvelin uskaltautua kokeilemaan. Alunperin näppäimistön takia en ole alkanut vaihtaa toimivaa järjestelmää hakkerien purkkavirityksiin, eikä roottaaminen ole tuntunut riskin arvoiselta.

Aikaa on kuitenkin kulunut, eikä järjestelmä ole mitenkään liian sulava joten huomatessani Ubuntu Touchista olevan DZ:lle suunnattu versio, heräsi mielenkiintoni niin paljon, että päätin alkaa katsoa onnistunko asentamaan uuden järjestelmän, vai joudunko tyytymään rootattuun Androidiin.

Roottauksesta liikkeelle

Koska en aiemmin ole laittetta rootannut meni ensimmäinen ilta lueskellessa ja työkaluja tutkiessa, mutta nyt päätin alkaa töistä tullessani tuumasta toimeen. Alphaville soimaan, Pepsiä jääkaapista ja puhelimen roottaus, voi juku mikä perjantai.

Erinäiset ohjeet roottauksen tekemiseen Windowsissa törmäsivät enemmän ja vähemmän suuriin ongelmiin, joten päätin vaihtaa Linuxin puolelle. Siellä homma alkoikin skulaamaan huomattavasti paremmin. Ensimmäinen vaihe oli järjestelmän downgrade takaisin Froyoon, sillä jostain syystä Gingerbread-DZ:aa ei saa rootattua. Ehkä jopa hieman odotusten vastaisesti Cyanogenmodin wikissä olevien ohjeiden jokainen askel hoitui lopulta ilman varsinaisia ongelmia. Tyytyväisenä boottasin Froyoon kytkeäkseni jälleen USB-debuggauksen päälle ja siirtyäkseni roottausvaiheeseen.

Toisella wikisivulla olevilla ohjeilla pääsin hyvään vauhtiin lähinnä huomatakseni, että toteutin T-Mobilen versiolle suunnatut ohjeet. Onneksi lopputuloksena ei ollut tiiliskivi vaan ilmeisesti laitteet ovat niin samanlaiset, että molemmat toimivat ainakin minun tapauksessani. Samaan syssyyn heitin CyanogenModin vakaan version sisään ja totesin sen toimivaksi.

Ubuntua sisään

Ubuntu Touch asentuu.

Desire Z:n ubuntuvedoksen sivulla olevat ohjeet ovat vähintäänkin tiiviit, mutta roottauksen ja CyanogenModin asennuksen jälkeen terminologia on tuttua, joten homman pitäisi ainakin teoriassa olla selkeähkö. Ensiksi on tarpeen flashata CyanogenModin 10-versio, jonka perään Ubuntu asennetaan. Molempien zippien asentamisen jälkeen ClockworkMod Recovery ilmoittaa, että asennus onnistui, mutta boottauksen jälkeen ruudulla käy HTC:n starttiruutu jonka jälkeen ruutu jää mustaksi. Näyttö on kyllä päällä, mutta mitään ei näy, eikä laite reagoi muuhun kuin akun irrottamiseen.

Seuraava vaihe oli luonnollisesti testata toimisiko CyanogenMod 10 itsekseen puhelimessa, mutta lopputulos oli sama. Ymmärrettävästi internetin varastot ohjeista Ubuntun asentamiseen Desire Z:lle ovat varsin vähäiset, joten suuntasin vielä Ubuntu Touchin irc-kanavalle, mutta ainakaan tähän mennessä ei ole kukaan osannut asiassa auttaa. Oletettavasti ongelma on CM 10:n kanssa, koska se ei toiminut yksinäänkään.

CyanogenMod 7 - taisi jäädä tähän

CyanogenMod pelasti, vaikkei Ubuntun
asennus onnistunutkaan.

Jo aiemmin ehdin kokeilla että CyanogenModin vakaaksi merkitty 7 versio toimi asiallisesti, joten laitoin sen sisään ja totesin, että näyttäisihän se toimivan. Vielä pälkähti mieleeni, että voisin kokeilla Ubuntua 7:n päälle, mutta lopputulos oli, että järjestelmä käynnistyi suoraan CyanogenModiin, eikä Ubuntusta ollut tietoakaan.

Saatan kokeilla Touchin asentamista vielä toistamiseen, mutta odotan ainakin niin kauan, että järjestelmän luvataan olevan toiminnallisuudeltaan käyttökelpoisella tasolla. Puhelimen täydellinen tyhjentäminen aiheuttaa aina omaa vaivaansa, joten taidan toistaiseksi pitää laitteen tällaisenaan.

Lopputulos oli kuitenkin voitollinen, sillä CM toimii huomattavasti edellistä Gingerbreadia jouhevammin. En sano, etteikö järjestelmän mahdollistama ylikellotus auttaisi; yli 300 MHz:n nosto saattaa jo hieman tuntuakin. Lisäksi pääsin samaan syssyyn GO-sovellusten mainoksista. Roottaus mahdollistaa myös sovellusten tehokkaamman hallinnan ja sain vihdoinkin poistaa huonoimman älypuhelinsovelluksen mitä olen ikinä käyttänyt; Facebookin.