Tietokirjallisuuden kruununjalokiviä

Tiedekirjoja joiden lukemiseen ei tarvita yliopistotason loppututkintoa.






Hyvä tapa syysmasennuksen välttämiseen on käyttää pimenevät illat laadukkaan kirjallisuuden parissa. Itse luen nykyisin kaunokirjallisuuden sijaan enimmäkseen tieteellisiä kirjoja, joten mainitsen tässä muutaman suosikkini populaaritiedejulkaisuista, joiden parissa itseään voi hyvin sivistää.

Richard Dawkins: Maailman hienoin esitys

Maailman hienoin esitys on ehkä vakuuttavin kirja jonka olen lukenut. Vaikka olen varsin vastikään lukiossa pitkän biologian lukenut, tuli itsellenikin vastaan hyvin paljon näkökulmia evoluutioon, joita ei ole aiemmin tullut ajatelleeksikaan. Dawkins käy läpi pitkän ja perusteellisen keskustelun ja ampuu alas kaiken kritiikin mitä evoluutioteoria on toistaiseksi (ainakin tietääkseni) kohdannut. Toisin kuin Dawkinsin aiempi bestseller Jumalharha, ei tämä teos niinkään keskity erityisemmin kritisoimaan uskontoja tai ottamaan niistä mittaa, vaan yksinkertaisesti esittää todisteet evoluutioteorian puolesta ja käy läpi kritiikkiä jota se on kohdannut. Maailman hienoin esitys ei välttämättä ole keveintä viihdettä mitä populaaritiedekirjallisuudella on tarjota, mutta se on ehdottomasti lukemisen arvoinen, vaikkei alunperin evoluutioteoriaa epäilisikään. (Huomautus: olen lukenut ainoastaan englanninkielisen version, joten en ota kantaa suomennoksen laatuun.)

Stephen Hawking: Ajan lyhyt historia

Kävin aikanaan etsimässä Ajan lyhyttä historiaa Akateemisesta kirjakaupasta, jossa kerrottiin, että painokset on myyty loppuun ajat sitten, mutta että kyseessä ei olisi kummoinen kirja ja myyjä suositteli jotain muuta, kuulemma parempaa opusta. Päätin kuitenkin, että Ajan lyhyt historia on saatava, ja hieman huuto.netistä etsiskeltyäni sain käsiini kuvassa näkyvän, vuonna 1996 uudistetun kuvitetun laitoksen. En katunut vähääkään. Hawkingin teksti pitää mielenkiinnon alusta loppuun. Kirja alkaa ihmisen maailmankuvan käsittelyllä ja etenee avaruuden ja ajan kautta mustiin aukkoihin ja koko maailmankaikkeuden rakenteeseen. Hienot kuvat avaavat tekstiä ja lisäävät ymmärrystä runsaasti. Tekstin yleistajuisuudesta huolimatta suhteellisuusteoriakin avautuu lukijalle perin hienosti. Kirja on ehdottomasti maineensa veroinen siitä huolimatta, että sitä on ylistetty varsin runsaasti.

George Gamov: Herra Tompkins fysiikan ihmemaassa

Gamovin ajaton klassikko Herra Tompkins on valloittava tarina uneksintaan taipuvaisen pankkivirkailijan matkasta modernin fysiikan pariin. Tompkins päätyy erinäisten käänteiden kautta erään fysiikan professorin tuttavapiiriin ja tätä kautta kuulee paljon modernin fysiikan kummallisuuksista. Unissa professori johdattaa Tompkinsia maailmoissa, joissa  jokin erikoinen ilmiö, kuten kvanttimaailman epätodennäköisyydet tai suhteellisuusteoreettinen aika-avaruus saa suuret arkikokemukselliset mittasuhteet. Arkiset esimerkit avaavat hienosti monimutkaisia ilmiöitä, joiden käsittäminen vaatii muuten vuosien opiskelua, eikä sekään aina riitä. Gamov on kuuluisa kyvystään kirjoittaa suurelle yleisölle, eikä suotta. Alkuperäiset Herra Tompkinsin seikkailut julkaistiinkin sarjana Discovery-aikakauslehdessä jo vuonna 1938.

Richard Feynman: Laskette varmaan leikkiä, Mr. Feynman!

Laskette varmaan leikkiä, Mr. Feynman! ei ole varsinaisesti tietokirjallisuutta. Se on ennen kaikkea omaelämäkerrallinen kuvaus Feynmanin elämästä niin tieteen parissa kuin muutenkin. Tarkkaavainen lukija voi löytää kirjasta paljon tieteellistäkin sisältöä, mutta sitä voi hyvällä omallatunnolla suositella aivan kaikille. Feynmanin lennokas kerronta on hauskaa ja inspiroivaa ja epäilemättä onkin toiminut innoittajana useiden opiskelijoiden tiirikointi- ja bongorumpuharrastuksissa. Kirja tempaa mukaansa niin Feynmanin opiskeluvuosien rientoihin kuin Manhattan-projektin huippuhetkille Los Alamosiin. Lukiessa tulee väistämättä sellainen olo kuin tuntisi Feynmanin henkilökohtaisesti. Mikä parasta, kirjalle on olemassa enemmän ja vähemmän virallinen jatko-osa Mitä siitä, mitä muut ajattelevat?


Richard Feynman: Fysiikan lain luonne

Fysiikan lain luonne on klassikko, joka on kulkenut epäilemättä vuosia useammankin yliopiston johdantokurssien kirjana ja lisäksi palvellut suurta yleisöä avaamalla hieman tieteellistä ajatustapaa ja maailmankuvaa kaikille. Feynman aloittaa hyvin yksinkertaisella klassisen fysiikan teorialla, gravitaatiolailla, ja avaa sen avulla hienosti luonnontieteellisen teorian ja tiedon luonnetta. Yksinkertaisen esimerkin kautta keskustellaan matematiikan ja fysiikan välisestä suhteesta, suurista säilymislaeista, symmetrioista ja lopuksi hieman todennäköisyyksistä ja epävarmuuksista eli nykyisen kvanttiteorian ominaisuuksista. Kirja perustuu Feynmanin vuonna 1964 Cornellissa pitämään samannimiseen luentosarjaan joka aikanaan myös televisioitiin. Mikäli lukeminen ei kuulosta hyvältä, voi luentosarjan katsella internetistä, kiitos Microsoftin ja Project Tuvan.

1 kommentti :

  1. Tompkins ja Ajan lyhyt historia onkin tullut luettua, ja oikein hyviä olivat. Täytyypä lisätä tuo uusin Dawkins lukulistalle!

    VastaaPoista